Tässä uutiskirjeessä:
- Jatkan luottamustyötäni Euroopan parlamentissa
- Lasten turvallisuus netissä otti askeleen taaksepäin
- Palkkaepätasa-arvo maksaa naisille kahdesti
- Strasbourgin täysistuntoviikko pähkinänkuoressa
Jatkan luottamustyötäni Euroopan parlamentissa
Suomessa valmistaudutaan jälleen uuteen eduskuntakauteen. Vuoden 2027 vaalit näkyvät jo niin kyselytuntien sähköistyneessä ilmapiirissä kuin itselle tulevissa kyselyissä. Moni olisi tulossa tukijoukkoihini. Kiitos kun olette. Mutta, jo nyt, vaikka eduskuntavaaleihin on reilu vuosi, kerron, että en tule olemaan niissä ehdolla. Jatkan työtäni europarlamentissa, velvollisuudentuntoisena ja kiitollisena 53 000 äänen luottamuksesta. Koen sen luottamuskysymyksenä äänestäjiäni kohtaan. Nähdään kuitenkin turuilla ja toreilla!
Lasten turvallisuus netissä otti askeleen taaksepäin
Euroopan parlamentti päätti tällä viikolla jatkaa lainsäädäntöön tehtyä väliaikaista poikkeusta, joka antaa verkkoalustoille vapaaehtoisen mahdollisuuden moderoida lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa esittävää materiaalia eli CSAMia.
Väliaikaisratkaisun jatkamista on valmisteltu kiireellä, sillä aiempi poikkeus raukeaa huhtikuun alussa. On tärkeää, että valvontaan ei nyt tule katkoa, jota väkivaltamateriaalia levittävät rikolliset pääsisivät hyödyntämään.
Parlamentin ratkaisussa nykyiseen malliin tehtiin kuitenkin merkittäviä rajauksia, jotka heikentävät lasten turvallisuutta netissä.
Tällä hetkellä alustat voivat tunnistaa ja moderoida sekä viranomaisten tuntemaa että täysin uutta CSAMia automatisoidulla teknologialla. Jatkossa automaattinen seulonta sallittaisiin vain ennestään tunnetulle materiaalille.
Muutos tarkoittaa sitä, että tälläkin hetkellä hädässä olevia lapsia on vaikeampaa tunnistaa ja auttaa. Alustat voivat reagoida uuteen CSAMiin vain silloin, jos niille tehdään siitä ilmoitus.
Lisäksi parlamentti päätti rajata poikkeuksen keston vain yhteen vuoteen. Rajaus lisää painetta pysyvän ja sitovan lainsäädäntöratkaisun valmisteluun, mikä on sinänsä hyvä asia, mutta voi toisaalta aiheuttaa uuden valvontakatkon riskin vuoden päästä.
Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta ei ole sallittua tosimaailmassa, eikä se saa olla sallittua netissä. Valvontamekanismin vesittäminen on askel taaksepäin.
Palkkaepätasa-arvo maksaa naisille kahdesti
Viime viikonloppuna vietettiin kansainvälistä naistenpäivää, mutta naisten asema työpaikoilla ei edelleenkään näytä erityisen ruusuiselta.
Suomessa naisille maksetaan 16 prosenttia vähemmän palkkaa kuin miehille. Ero on 5 prosenttiyksikköä suurempi kuin EU:ssa keskimäärin.
Käytännössä eurooppalaiset naiset tekevät joka vuosi kaksi kuukautta töitä ilman palkkaa. Samoja töitä kuin miehet, samoilla tutkinnoilla kuin miehet.
EU sääti vuonna 2023 palkka-avoimuusdirektiivin, joka tulee kansallisesti voimaan tänä kesänä. Laki velvoittaa työnantajat antamaan tietoa eri tehtävien keskipalkkatasosta ja ilmoittamaan palkan tai palkkahaitarin jo työpaikkailmoituksessa.
Lisäksi yli sadan hengen yritysten on jatkossa ilmoitettava sukupuolten välisistä palkkaeroista.
Direktiivi on tärkeä osa EU:n palkkatasa-arvon eteen tekemää työtä, jolle Euroopan parlamentti antoi tällä viikolla äänestyksessä jälleen vahvan poliittisen selkänojan.
On kivuliasta seurata, miten samaan aikaan kotimaassa Orpon hallitus kaivaa maata palkkatasa-arvon alta. Hoito- ja hoivatyöstä sekä koulujen tukipalveluista leikkaaminen kohdistuu kaikista heikoimmassa asemassa oleviin, mutta samalla myös naisten eläkkeisiin.
Äidit kantavat edelleen valtaosan vastuusta lasten kasvattamisessa ja hoidossa. Vanhempainvapaauudistuksen jälkeenkin miehet käyttävät keskimäärin vain alle puolet perhevapaapäivistään.
Työuran tauot näkyvät palkassa ja myöhemmin eläkkeessä. Naisen eläke on Suomessa keskimäärin 20 prosenttia miehen eläkettä pienempi.
Naiset maksavat palkkaepätasa-arvosta kahdesti: kerran työelämässä ja kerran eläkkeellä. Se on vääryys, joka tulee aivan liian kalliiksi.
Katso palkkaepätasa-arvosta pitämäni täysistuntopuhe tästä!
Strasbourgin täysistuntoviikko pähkinänkuoressa
Euroopan parlamentti käsitteli tällä viikolla Strasbourgissa lisäksi muun muassa Euroopan asuntokriisiä, tekijänoikeuksien ja tekoälyn suhdetta sekä EU:n budjettia vuodelle 2027.
On tärkeää, että kodittomuuteen, köyhyyteen ja lapsiköyhyyteen voidaan puuttua unionin tasolla tehokkaasti. S&D-ryhmä onnistui kovalla työllä viemään asuntokriisiä käsittelevää raporttia oikeaan suuntaan.
Parlamentti hyväksyi myös tekoälyä ja tekijänoikeuksia käsittelevän raportin selkein luvuin. Taiteilijoiden, journalistien ja kirjailijoiden työ ei voi olla ilmaista polttoainetta tekoälyjättien algoritmeille. Materiaalin käyttöön täytyy kysyä lupa, ja siitä tulee maksaa reilu korvaus.
Tulevan vuoden budjetissa näkyy selkeä sitoumus turvallisemman, vahvemman ja yhtenäisemmän Euroopan kehittämiseen. Budjettiratkaisussa tulee huomioida myös Ukrainan tukeminen, kun Unkarin nyt väliaikaisesti jumittaman tukipaketin lainakulut katetaan EU:n budjetista.
Tilaa uutiskirje
Haluaisitko vastaanottaa uutiskirjeen sähköpostiisi? Tilaa uutiskirje tästä!
