Suomi on täysin riippuvainen merikuljetuksista. Pitkälti yli 90 prosenttia Suomen tuonnista ja viennistä kulkee meritse. Venäjän aloittamaan hyökkäyssotaan liittyvät talouspakotteet ja liikenteen väheneminen itärajalla korostavat merikuljetusten merkitystä entisestään. Suomi on keskeisistä kauppakumppaneistamme katsottuna saari. Pohjoisia maaväyliä kehittämällä ei ole mahdollista korvata meriliikenteen volyymia.
Siksi on tärkeää, että merikuljetusten kilpailukyky säilyy ja Suomelle tärkeät talvimerenkulun erityisolosuhteet otetaan huomioon. Toistaiseksi tämä on onnistunut vain osittain.
Merenkulku on tullut osaksi EU:n päästökauppajärjestelmää tämän vuoden alusta. Laivayhtiöt ostavat ja palauttavat päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia. Ensimmäisen kerran päästöoikeuksia palautetaan syksyllä 2025 kuluvan vuoden päästömäärien perusteella. Kahden ensimmäisen vuoden maksuja on helpotettu.
Suomi onnistui saamaan päästökauppaan talvimerenkulkua koskevan helpotuksen. Jääluokitellut alukset voivat palauttaa viisi prosenttia vähemmän päästöoikeuksia vuoden 2030 loppuun saakka. Direktiivissä ei kuitenkaan huomioida jäissä ajamisesta aiheutuvaa suurempaa kulutusta. Vuoden 2030 jälkeen myös siitä on saatava hyvitys. Asiasta päätetään nyt alkavalla parlamenttikaudella.
Merenkulun kustannuksia lisää myös Orpon hallituksen kehysriihessään tekemä yllättävä päätös pitkään jatkuneen väylämaksujen puolituksen lopettamisesta. Ensi vuoden alussa tapahtuva väylämaksujen kaksinkertaistuminen heikentää merenkulun ja koko Suomen kilpailukykyä. Siihen ei ole syynä mikään kansainvälinen sopimus, vaan Suomen hallituksen oma päätös.