Maria Guzenina
- Europarlamentaarikko (S&D-ryhmä)
- Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan jäsen (IMCO)
- Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan (FEMM) ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan (CULT) varajäsen
- Suhteista Yhdysvaltoihin vastaavan valtuuskunnan ja suhteista Kaakkois-Aasian maihin ja Kaakkois-Aasian alueellisen yhteistyön liittoon (ASEAN) vastaavan valtuuskunnan jäsen
- Viiden kauden kansanedustaja
- Entinen Suuren valiokunnan toinen varapuheenjohtaja
- Entinen perustuslakivaliokunnan jäsen
- Peruspalveluministeri 2011–2013
- Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja 2015–2019
Kokenut osaaja
Maria on kansainvälinen ja kielitaitoinen osaaja, jolla on erinomaiset neuvottelutaidot ja kyky toimia erilaisten vaikuttajien kanssa. Hänen poliittinen toimintansa on aina perustunut ihmisen ja ympäristön huomioon ottamiseen päätöksenteossa ja talouden merkityksen ymmärtämiseen hyvinvoinnille.
Alkaneen EU-parlamenttikauden kolme keskeistä isoa teemaa liittyvät ilmastonmuutoksen torjumiseen, EU:n kilpailukyvyn vahvistamiseen ja turvallisuuteen.
Sinun arvosi esille
EU-asioissa kyse on myös aina Suomen sisäpolitiikasta. Merkittävä osa Suomen lainsäädännöstä tulee Euroopan unionista. Jotta voisimme taklata Euroopan ja Suomen tulevien vuosikymmenten isoja haasteita, EU-päätöksenteolla on valtavan suuri merkitys.
Jos haluamme, että luontoon, ihmisten yhdenvertaisuuteen, maltilliseen keskustelukulttuuriin ja ihmisarvon kunnioittamiseen liittyvät arvot näkyvät europarlamentissa, sinne tarvitaan edustajia, jotka sitoutuvat työskentelemään näiden asioiden puolesta.
Miksi puhutaan kilpailukyvystä?
Eurooppa on menettänyt asemaansa globaalissa kilpailussa. Tarvitaan strategisen kilpailukyvyn ja laajan turvallisuuden vahvistamista ja vihreän siirtymän mahdollisuuksien parempaa hyödyntämistä. Jäsenmaiden keskuudessa on päässyt syntymään kokonaiskilpailukykyä vääristävää valtiontukipolitiikkaa. Tämä pitää korjata.
Vihreän siirtymän edistäminen ei onnistu ilman mittavia investointeja ja siksi politiikan keskiöön on alkaneella EU:n parlamenttikaudella nostettava yksityisten investointien houkutteleminen. Tarvitaan parempaa sääntelyä ja jopa EU:n yhteisten investointivälineiden kehittämistä huomioimaan paremmin teknologinen erinomaisuus ja vaikuttavuus. Tällä olisi mahdollista vahvistaa suomalaisten puhtaiden ratkaisujen menestystä, mikä toisi Suomeen työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia.
Ota yhteyttä
Yhteystiedot
Maria Guzenina
Europarlamentaarikko
S&D -ryhmä
Puhelin: +32 2 28 45595
maria.guzenina@europarl.europa.eu
Voit myös lähettää viestin oheisella lomakkeella.
Populismin uhka
Populistipuolueiden nousun vaarana pidän sitä, että eurooppalaisessa kehityksessä poikettaisiin polulta, jolla on selvitty sotien jälkeisistä ajoista ja haettu yhtenäisyyttä, rauhaa sekä yhtenäistä päätöksentekoa.
Retoriikka, jota EU-kriittiset ja populistiset oikeistopuolueet harjoittavat, on hyvin repivää, provosoivaa ja hajottavaa. Hajaannuksessa taas ei yleensä pystytä näkemään kovin pitkälle sitä, mikä on oikeasti tarpeen Euroopalle.
Olen itse maltillisen keskitien kannattaja. Pidän tärkeänä, että suomalaisen teollisuuden kilpailukyky pysyy vahvana. Meillä on suuria mahdollisuuksia muun muassa datataloudessa ja kiertotaloudessa.
Euroopan unionissa tehtävillä päätöksillä on valtava merkitys siinä, miten pk-sektori ja sisämarkkinat toimivat sekä miten EU:n kilpailukykyä saadaan vahvistettua.
Tapanani on katsella asioita laaja-alaisesti eikä olla yhden asian poliitikko.
Pidän tärkeänä pohtia, milloin päätöksenteossa ei tarvitsisi nojautua kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyteen. Myös erilaista EU-byrokratiaa olisi syytä karsia.
Merenkulku on Suomelle elinehto
Suomi on täysin riippuvainen merikuljetuksista. Pitkälti yli 90 prosenttia Suomen tuonnista ja viennistä kulkee meritse. Venäjän aloittamaan hyökkäyssotaan liittyvät talouspakotteet ja liikenteen väheneminen itärajalla korostavat merikuljetusten merkitystä entisestään. Suomi on keskeisistä kauppakumppaneistamme katsottuna saari. Pohjoisia maaväyliä kehittämällä ei ole mahdollista korvata meriliikenteen volyymia.
Siksi on tärkeää, että merikuljetusten kilpailukyky säilyy ja Suomelle tärkeät talvimerenkulun erityisolosuhteet otetaan huomioon. Toistaiseksi tämä on onnistunut vain osittain.
Merenkulku on tullut osaksi EU:n päästökauppajärjestelmää tämän vuoden alusta. Laivayhtiöt ostavat ja palauttavat päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia. Ensimmäisen kerran päästöoikeuksia palautetaan syksyllä 2025 kuluvan vuoden päästömäärien perusteella. Kahden ensimmäisen vuoden maksuja on helpotettu.
Suomi onnistui saamaan päästökauppaan talvimerenkulkua koskevan helpotuksen. Jääluokitellut alukset voivat palauttaa viisi prosenttia vähemmän päästöoikeuksia vuoden 2030 loppuun saakka. Direktiivissä ei kuitenkaan huomioida jäissä ajamisesta aiheutuvaa suurempaa kulutusta. Vuoden 2030 jälkeen myös siitä on saatava hyvitys. Asiasta päätetään nyt alkavalla parlamenttikaudella.
Merenkulun kustannuksia lisää myös Orpon hallituksen kehysriihessään tekemä yllättävä päätös pitkään jatkuneen väylämaksujen puolituksen lopettamisesta. Ensi vuoden alussa tapahtuva väylämaksujen kaksinkertaistuminen heikentää merenkulun ja koko Suomen kilpailukykyä. Siihen ei ole syynä mikään kansainvälinen sopimus, vaan Suomen hallituksen oma päätös.
Eurooppalainen päätöksenteko edistää lasten turvallisuutta – monet kriisit ja konfliktit tulevat lähelle lasten arkea
Onko EU:n yhteisvelka edellytys Ukrainan tukemiselle?
Ukrainaa on tuettava
Ukrainan tukeminen on tulevalla EU-vaalikaudella hyvin tärkeää. Sota ei näytä loppuvan eikä Venäjä saisi voittaa.
Venäjän toimintatavasta ja historiasta on pääteltävissä, että se ei ole hyökkäyssodastaan peräytymässä. Tämä tarkoittaa, että Euroopalta vaaditaan resilienssiä, yhtenäisyyttä ja yhteistä tahtotilaa siihen, että Ukrainaa ei jätetä yksin. Kyse on ihmishengistä ja ihmisten kodeista Ukrainassa.
Yhdysvaltain presidentinvaalit vaikuttavat myös Eurooppaan. Jos Donald Trump palaa presidentiksi, moni pelkää, miten USA:n sitoutumisen Eurooppaan ja Ukrainan tukemiseen kävisi. Itse haluan ajatella, että valittiinpa presidentiksi kuka tahansa, USA:ssa on tolkun ihmisiä. He ymmärtävät, että viime kädessä maalle ei ole hyväksi, jos konflikti piinaa Eurooppaa ja Euroopan kyky tasapainottaa muita maailman valtakeskuksia USA:n rinnalla heikkenee.
Venäjä on käyttänyt maahanmuuttajia hybridivaikuttamisen välineinä ja Suomessakin on virinnyt keskustelua kansainvälisten ihmisoikeussopimusten uudelleentulkinnasta.
Tärkeää on kaiken tämän keskellä tiedostaa, että naapurissa on häikäilemätön johto, joka ei itse kunnioita ihmisoikeussopimuksia ja käyttää hyväkseen hädänalaisia ihmisiä. Siksi on selvää, että pitää pystyä löytämään tilanteen kokonaisuuden huomioivia ratkaisuja. Emme tietenkään voi avata rajoja ja sanoa, että tervetuloa tänne vain kaikki, jotka Venäjä omalle puolelleen ylitystä varten kuljettaa. Tämä on ongelma, joka täytyy ratkaista laajemmassa eurooppalaisessa kontekstissa.
Tietenkin ideaali olisi, että Lähi-idän tilanne saataisiin vakautettua ja vähennettyä pakolaisvirtoja. Siksi EU:n ja Suomenkin kehitysyhteistyöhön täytyy löytää sellaiset kulmat, joilla pystytään paitsi vähentämään pakolaisvirtoja myös tekemään maahanmuuttopolitiikkaa, jossa Eurooppaan tulevat olisivat täällä hyödyksi itselleen ja maalle, jossa asuvat.
Pidän hyvin tärkeänä työn tekemisen edellytysten vahvistamista, työhön kannustamista sekä työn suuntaan ”lempeästi työntämistä”. Ilman näitä tämä kokonaisuus ei toimi. Keskeistä on myös, miten maahanmuuttajataustaisten perheiden lapset saavat koulutuksen, joka integroi heidät parhaalla mahdollisella tavalla Eurooppaan ja kunkin maan kulttuuriin ja toimintatapaan.
On ihan selvää, että Eurooppa on ikääntyvä maanosa. Kun kuuntelee yritysten hätähuutoa työvoiman riittävyydestä, on selvää, että tätä yhtälöä ei ole vielä kyetty ratkaisemaan aidosti toimivaksi. Tämä on yksi niitä asioita, joita myös EU:n pitää pystyä ratkomaan yhteisesti.