Maria Guzenina

Euroopan väestön nopea ikääntyminen on merkittävä yhteiskunnallinen haaste kaikille jäsenvaltioille. Tähän väestörakenteen muutokseen liittyy myös Alzheimerin taudin kaltaisten ikääntymiseen liittyvien sairauksien yleistyminen, mikä lisää terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltojärjestelmiin kohdistuvaa painetta. Olisi tärkeää kehittää ja ottaa käyttöön innovatiivisia ratkaisuja, joilla parannetaan hoitopalveluja.

Terveys- ja sosiaalihuoltoala ei ole aiemmin ollut keskeinen painopiste EU:n innovointirahoituksessa. Sosiaali- ja vanhustenhuoltoon liittyvät innovaatiot tarjoavat kuitenkin merkittäviä mahdollisuuksia lisätä tehokkuutta kaikkialla EU:ssa ja parantaa ikääntyneiden kansalaisten elämänlaatua.

Kysyin Euroopean komissiolta kirjallisesti (kysymys E-001092/2025) seuraavaa:

  • Kun otetaan huomioon, että innovatiivisten teknologioiden ja menetelmien käyttöönotto sosiaali- ja vanhustenhuollossa on ratkaisevan tärkeää ikääntymiseen liittyvien haasteiden ratkaisemisessa, miten komissio aikoo varmistaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä tätä tuetaan riittävästi?

  • Millaisilla erityistoimenpiteillä komissio aikoo lisätä investointeja sosiaalihuoltoalaan, johon on perinteisesti kiinnitetty vähemmän huomiota yksityisessä ja julkisessa innovointirahoituksessa, kun ohjelmaperusteisesta rahoituksesta siirrytään politiikkaperusteiseen rahoitukseen?

  • Miten komissio aikoo seurata ja arvioida näiden toimenpiteiden vaikutusta, jotta voidaan parantaa hoidon saatavuutta Euroopan ikääntyneelle väestölle ja tämän hoidon laatua sekä varmistaa, että EU:n rahoituksella vastataan tehokkaasti väestökehityksen haasteisiin ja saadaan aikaan parempia tuloksia kansalaisten kannalta?

Budjettikomissaari Piotr Serafininilta 28.5.2025 saamani vastaus antaa ymmärtää, että resursseja olisi luvassa erityisesti ennaltaehkäisyyn. Se on erittäin tärkeää, mutta ikääntyminen on vääjäämätöntä ja siksi olisi hyvä, että eurooppalaisilla investoinneilla tuettaisiin myös hoitoa ja elämänlaatua parantavia investointeja.

Komissaari Serafinin vastaus kokonaisuudessaan:

Seuraava monivuotinen rahoituskehys tarjoaa tilaisuuden keskittää EU:n menot paremmin EU:n yhteisiin painopisteisiin. Yksi näistä on reagoiminen väestörakenteen muutokseen. Yleisesti ottaen EU aikoo komission poliittisten suuntaviivojen mukaisesti myös tehostaa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, erityisesti mielenterveyden ja sydän- ja verisuonitautien osalta, sekä rappeuttavien sairauksien hoitoa.

Kuten komission äskettäin antamassa tiedonannossa ”Kohti seuraavaa monivuotista rahoituskehystä” todetaan, sosiaalisen siirtymän rahoittaminen edellyttää julkisten investointien maksimointia ja yksityisen pääoman houkuttelemista.  Varainkäytön täydentävyyttä on mahdollista lisätä entisestään. Tarkoituksena on varmistaa, että EU:n talousarviossa korostetaan investointeja, jotka eivät muuten toteutuisi. Keskeistä on myös politiikkojen yleisen koordinoinnin ja EU:n talousarvion välisen yhteyden vahvistaminen. Näin voidaan varmistaa parempi yhdenmukaisuus EU:n painopisteiden kanssa ja luoda pohjaa investointeja ja uudistuksia koskeville päätöksille EU:n ja kansallisella tasolla, myös sosiaalihuollon alalla.

Komissio aikoo paremman sääntelyn periaatteiden mukaisesti hyödyntää näyttöön perustuvaa päätöksentekoa, jota tuetaan perusteellisilla vaikutustenarvioinneilla ja sidosryhmien kuulemisilla, varmistaakseen, että tulevissa aloitteissa otetaan huomioon todelliset tarpeet. Lisäksi kattavan tuloskehyksen avulla tuetaan määritellyissä tavoitteissa edistymisen seurantaa ja siitä raportointia asianmukaisten tulosindikaattoreiden avulla.