Globaalin avun vähentäminen ei ainoastaan uhkaa miljoonien terveyttä ja hyvinvointia, vaan myös horjuttaa globaalia vakautta – erityisesti Euroopan naapurustossa, sanovat mielipidekirjoittajat.
Trumpin hallinnon päätös purkaa Yhdysvaltain kehitysyhteistyövirasto (USAID) ja leikata sen ohjelmista 83 prosenttia on jättänyt jälkeensä yli 60 miljardin dollarin rahoitusvajeen ja johtanut humanitaariseen kriisiin, jolla on tuhoisat seuraukset haavoittuvimmille ihmisryhmille ympäri maailmaa.
Lukemattomia raportteja Trumpin USAID-leikkausten vaikutuksista julkaistaan jo eri puolilta maailmaa. Vaikutukset näkyvät konfliktialueilla, kuten Ukrainassa ja Sudanissa, sekä epävakaissa valtioissa, joissa ihmiset tarvitsevat ruokaa, terveydenhuoltoa ja ihmisoikeuksien suojelua.
Leikkausten vaikutukset lapsiin ovat erityisen tuhoisia, kun ravitsemusohjelmia leikataan, rokotusohjelmia keskeytetään ja tyttöjen koulutushankkeita pannaan jäihin. YK on lisäksi varoittanut, että elintärkeän avun alasajo voi kääntää sukupuolten tasa-arvossa ja lapsikuolleisuuden vähentämisessä saavutetun kehityksen vuosikymmenten verran taaksepäin.
Jo ennen mittavia USAID-leikkauksia useat EU-maat, mukaan lukien Suomi, ovat vähentäneet kehitysyhteistyörahoitustaan. Lisäksi EU on ilmoittanut leikkaavansa kahdella miljardilla eurolla tärkeintä kehitysyhteistyövälinettään vuosina 2025–2027. Suomen hallituskin on tehnyt jo kolmannen päätöksen ulkomaanavun leikkaamisesta.
Kirkon Ulkomaanavun (FCA) ohjelmissa yli 200 000 pakolaislasta ja -nuorta Ugandassa ja Keniassa kärsii suoraan, kun Yhdysvaltain tuki heidän koulutukselleen loppui yhdessä yössä. Yhdistettynä muihin budjettileikkauksiin pakolaisasutusalueilla uhkaa lisääntyä sukupuolittunut väkivalta ja teiniraskaudet, jotka puolestaan johtavat koulun keskeyttämisiin.
Avun vähentäminen ei ainoastaan uhkaa miljoonien terveyttä ja hyvinvointia, vaan myös horjuttaa globaalia vakautta – erityisesti Euroopan naapurustossa. Esimerkiksi Uganda ja Kenia isännöivät yhteensä 2,7 miljoonaa pakolaista. Näiden operaatioiden onnistuminen edellyttää kansainvälisen yhteisön tukea.
Tukien vetäminen kriittisistä ohjelmista lisää pakolaisvirtoja Eurooppaan, tautiepidemioiden, ruokaturvattomuuden ja sosiaalisen levottomuuden riskiä ja voi johtaa kasvavaan geopoliittiseen epävakauteen.
USAIDin alasajo osana ”America First” -agendaa sekä muut kehitysyhteistyöleikkaukset ovat jättäneet valtavan tyhjiön. Myös Yhdysvaltojen ja joidenkin EU-maiden nuiva suhtautuminen ilmastonmuutokseen tulee jättämään jälkensä. Yhteisvaikutuksiltaan ne tulevat merkittävästi kasvattamaan globaaleja pakolaisvirtoja ja heijastuvat tällöin myös Suomeen.
Eikö olisikin järkevämpää vähentää pakolaisuuden juurisyitä ongelman kasvattamisen sijaan?
Maria Guzenina
europarlamentaarikko, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan jäsen
Tapio Laakso
vaikuttamistyön päällikkö, Kirkon ulkomaanapu
***
Kirjoitus on julkaistiin ensimmäisen kerran Turun Sanomissa 4.5.2025.