Tässä uutiskirjeessä:
- Marian terveiset
- Miten kiinalaiset verkkokaupat kuriin EU:ssa? Tervetuloa seminaariin 17.1.2025!
- Maria Eurooppanaisten blogissa: Tasa-arvo on eurooppalaisen kilpailukyvyn osatekijä
Marian terveiset
Viimeisiä viedään, nimittäin tämän vuoden viimeinen Strasbourgin täysistuntoviikko päättyy huomenna ja sen jälkeen mepin toimistossa aletaan laskeutua kohti joulua.
Lähden joululomilla hyvillä mielin, sillä kiinnostavat tehtävät odottavat tammikuussa. Saan toimia demariryhmän varjoraportöörinä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta IMCO:n verkkokauppaa koskevassa oma-aloitemietinnössä sekä työstää varjoraportöörinä demariryhmän kantaa kulttuuri- jakoulutusvaliokunta CULT:in lausuntoon lasten suojelusta verkossa ja sosiaalisessa mediassa.
IMCO-mietintöä silmälläpitäen järjestän tammikuussa Helsingissä seminaarin, jossa pureudutaan verkkokauppaan ja kolmansista maista käsin toimivien kauppapaikkojen sääntelytarpeisiin. Lisätietoa tilaisuudesta alla, tervetuloa mukaan! Pyrimme järjestämään mahdollisuuden seurata tilaisuutta myös etänä. Kirjoitin aiheesta kolumnin Voima-lehteen, sillä kiinalaiset verkkokaupat kasvattavat suosiotaan ja monen suomalaisen pukinpussiin sujahtaa tänä jouluna Temusta, Sheinistä tai Wishistä hankittuja lahjoja.
Verkkoalustojen sääntely on ollut tapetilla myös täällä Strasbourgissa, joskin toisesta näkökulmasta. Eilen parlamentissa oli maratonkeskustelu vaalivaikuttamisesta. Romanian perustuslakituomioistuin mitätöi taannoin maan presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tuloksen, koska turvallisuusviranomaiset epäilevät Venäjän hybridivaikuttaneen vaalitulokseen hyödyntämällä Tiktokin algoritmeja. Peräänkuulutin täysistuntokeskustelussa kokonaisvaltaista varautumista Venäjän hybridivaikuttamiseen ja olemassaolevien työkalujen täysimääräistä hyödyntämistä. Euroopan komissio ilmoittikin aloittavansa digipalveluasetus DSA:n nojalla tutkinnan siitä, onko Tiktok laiminlyönyt velvollisuuttaan ennakoida vaalivaikuttamiseen liittyviä riskejä.
Ystävät, olen päättänyt lahjoittaa tänä vuonna joulukorttirahat minulle tärkeälle kohteelle, Aivosäätiölle. Joulukorttien lähettäminen oli minulle kansanedustajana rakas jouluperinne, jota aion jatkaa meppinä taas ensi vuonna. Jos halut vastaanottaa minulta tulevaisuudessa joulukortin, voit lähettää postiosoitteesi tämän linkin kautta.
Nyt toivotan kaikille valoa ja joulurauhaa!
Maria
Miten kiinalaiset verkkokaupat kuriin EU:ssa? Tervetuloa seminaariin 17.1!
Kiinalaisten pakettien vyöry Eurooppaan on kasvanut räjähdysmäisesti. Kiinalaisten verkkokauppojen aggressiivinen mainonta ja eurooppalaisten sääntöjen ja standardien noudattamattomuus vaarantavat kuluttajien turvallisuuden ja luovat vääristyneen kilpailuaseman eurooppalaisille yrityksille. Heikkolaatuisten pakettien vyöry on myös merkittävä ympäristö- ja vastuullisuuskysymys.
Euroopan parlamentin jäsen Maria Guzeninan järjestämässä tilaisuudessa tartutaan siihen, mitä EU-tasolla tulee tehdä yritysten reilun pelikentän varmistamiseksi ja kuluttajansuojan vahvistamiseksi, sekä siihen, mitä vaikutuksia kiinalaisella pakettitsunamilla on työntekijöiden oikeuksiin ja ympäristölle.
Seminaari alkaa kahvitarjoilulla klo 9.30. Tarjoilujen mitoittamiseksi pyydämme etukäteisilmoittautumisia sähköisellä lomakkeella.
Seminaari perjantaina 17.1.2025 Eurooppa-salissa (Malminkatu 16, Helsinki), ohjelma:
9:30 Kahvitarjoilu
10:00 Tilaisuus alkaa
Maria Guzeninan avaussanat
Paneelikeskustelu
• Erityisasiantuntija Lauri Wilenius, Työ- ja elinkeinoministeriö
• Yrityslainsäädännön ja EU-asioiden johtava asiantuntija Tiina Vyyryläinen, Kaupanliitto
• Kuluttaja-asiamies Katri Väänänen
• Vastuullisuuspäällikkö Anniina Nurmi, Eetti ry
Maria Guzeninan päätössanat
11.30 Tilaisuuden päätös
Tilaisuuden juontaa Tuomas Lähteenmäki.
Maria Eurooppanaisten blogissa: Tasa-arvo on eurooppalaisen kilpailukyvyn osatekijä
Italian entinen pääministeri Mario Draghi lateli taannoisessa EU:n tulevaisuuden kilpailukykyä käsittelevässä raportissaan madonlukuja. EU:n talouskasvu hidastuu, luontainen verrokkimme Yhdysvallat repii kaulaa: 2000-luvulla jenkkikotitalouden käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet kaksi kertaa enemmän kuin eurooppalaisen. Väestö Euroopassa vanhenee ja supistuu, joten työntekijöitä on koko ajan vähemmän.
Turvallisuuden ohella kilpailukyky on tällä hetkellä EU-politiikan iso teema. Uuden komission tehtävänä on nopeasti katsoa, millaisia esityksiä tarvitaan, jotta kilpailijat eivät aja ohitsemme entistä enemmän. Yksi näkökulma on kuitenkin loistanut poissaolollaan keskustelusta: sukupuolten tasa-arvo on kilpailukyvyn osatekijä. Kun Euroopasta uhkaavat loppua työtä tekevät kädet ja uusia ideoita keksivät aivot, ilmeinen kysymys on missä meillä on käyttämätöntä potentiaalia.
EU:n keskimääräinen ero naisten ja miesten työmarkkinaosallistumisessa on yli 10 prosenttiyksikköä. Isoimmat erot ovat Romaniassa, Italiassa ja Kreikassa. Tässä vertailussa Suomi ja Baltian maat pärjäävät parhaiten. Meillä erot työmarkkinaosallistumisessa ovat pieniä ja eikä juuri kukaan kyseenalaista tai ihmettele, kun nainen käy töissä kodin ulkopuolella.
Mutta kaikessa Suomi ei loista. Meillä sukupuolten palkkaero on EU:n keskiarvoa suurempi. Naisten ansiot ovat reilut 16 prosenttia pienemmät kuin miesten, eli naisen palkkaeuro on 84 senttiä. Suomessa koulutusalat ja työmarkkinat ovat eriytyneet: eli naiset hakeutuvat ”naisten aloille” ja ”naisten töihin”, joista maksetaan järjestään vähemmän kuin ”miesten töistä”. Räikeimmin ero näkyy, kun vertaillaan terveys- ja hyvinvointialoja tekniikan aloihin. Tiedostamattomat rakenteet ja kalkkeutuneet asenteet, jotka rajoittavat koulutusvalintoja ja ammatinvalintaa, eivät ole hyväksi kansantaloudelle ja kilpailukyvylle.
Segregaatiota meillä on myös pystysuunnassa: naiset etenevät urallaan vähemmän kuin miehet. Kannustammeko tyttöjä tarpeeksi, luommeko heihin uskoa, että heistä voi tulla pomoja ja johtajia siinä missä pojistakin? Toinen selittävä tekijä on naisten työuran repaleisuus. Viime hallituksen maaliin saattama perhevapaauudistus, jonka tarkoitus on jakaa hoivavastuuta tasaisemmin, toivottavasti tasaa eroja pitkässä juoksussa.
Linkkiperhepolitiikan ja työllisyyspolitiikan välillä on vahva. Perhepoliittisilla päätöksillä voidaan tukea työelämään osallistumista tai luoda kannusteita erityisesti naisille olla pois työelämästä. Esimerkiksi Unkarissa puhaltaa kansalliskonservatiivinen puhuri ja johtavien poliitikkojen repertuaariin kuuluu puhua naisista äiteinä, joiden paikka on kotilieden ääressä. Ei kuulosta parhaalta mahdolliselta kilpailukykystrategialta! Suomessakin kotihoidontuesta väitteleminen on kestoaihe. Vaikka tuen tarkoitus on hyvä, sen käyttö on voimakkaan sukupuolittunutta. ”Naisansan” riski on ilmeinen: jos työmarkkinoilta on poissa pitkään, sinne on vaikea palata.
Jos EU-maat tarttuvat kilpailukykyhaasteeseen tosissaan, ne kuuntelevat tasa-arvotutkijoita, pyrkivät lisäämään naisten työssäkäyntiä ja purkamaan työmarkkinoiden segregaatiota. EU:n tasa-arvostrategia ja esimerkiksi palkka-avoimuusdirektiivi tukevat näitä tavoitteita.
Blogi on julkaistu Eurooppanaisten nettisivuilla.
Tilaa uutiskirje
Haluaisitko vastaanottaa uutiskirjeen sähköpostiisi? Tilaa uutiskirje täältä!