Tässä uutiskirjeessä:
- Eurooppaa vahvistetaan hybridiuhkia vastaan
- Jätin kirjallisen kysymyksen uutismedian ahdingosta Euroopassa
- Europarlamentti asettui vahvan Erasmus-budjetin puolelle
- Eurooppa ei voi katsoa Venäjän hyökkäyksiä Mustallamerellä läpi sormien
- Suomi laiminlyö EU-sitoumuksiaan lapsiköyhyyden vähentämisestä
Tällä viikolla europarlamentti kokoontui syksyiseen Strasbourgiin äänestämään muun muassa tulevan vuoden Erasmus-budjetista, kosmetiikassa käytettävistä kemikaaleista, Venäjän aggressiosta Mustallamerellä ja kriittisten maametallien saannin turvaamisesta. Omaa viikkoani sävyttivät myös neuvottelut kyberturvallisuusasetuksen uudistuksesta, jossa päästiin hyvään lopputulokseen poliittisten ryhmien kanssa. Tästä lisää alla!
Kyberkompromissi vahvistaa Eurooppaa hybridiuhkia vastaan
Viimeiset neuvottelut kyberturvallisuusasetuksen uudistuksesta pidettiin johdollani tällä viikolla Strasbourgissa, missä saavutimme kompromissin lausunnosta lakiuudistukseen.
Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan pääneuvottelijana olen tyytyväinen neuvottelutulokseen.
Hyvin päättyneiden neuvottelujen tuloksena eurooppalaisten yksityisyys, kyberturvallisuus ja oikeus omaan dataansa saa nyt edellytykset parantua.
Prosessien läpiväkyvyyttä lisätään, ja kolmannen sektorin toimijoilla on jatkossa laissa taattu oikeus tulla kuulluksi.
Lausunto huomioi nyt entistä paremmin myös pienten- ja keskisuurten yritysten erityistarpeet, ettei eurooppalaista yrittäjyyttä haudata hallintotaakan alle.
Ja sitten ne sertifikaatit. Kompromissina päädyimme tukemaan komission alkuperäistä esitystä, joka mahdollistaa sertifikaattien tekemisen pakolliseksi joustavammin sekä EU-tasolla että jäsenmaissa.
On neuvotteluvoitto, että tulevalta kyberturvallisuussääntelyltä ei katkottu siipiä. Komissio on juuri esittänyt tekoäly- ja pilvipalveluille vahvaa kyberturvallisuussertifiointia, jonka EPP:n esitys uhkasi rampauttaa.
Lisäksi jäsenvaltioilla säilyy mahdollisuus tehdä kyberturvallisuussertifikaateista pakollisia kansallisesti. Tämä auttaa erityisesti pienempiä jäsenmaita suojautumaan hybridiuhkia ja kyberhyökkäyksiä vastaan.
Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunto on vielä hyväksyttävä virallisesti valiokunnan kokouksessa, mutta käytännössä sen vaikutus näkyy mietintövaliokunnan neuvotteluissa jo nyt.
Pääneuvottelijana teen töitä sen eteen, että sisämarkkina- ja kuluttajansuojanäkökulmat näkyvät vahvasti myös lopullisessa lainsäädännössä.
Jätin kirjallisen kysymyksen uutismedian ahdingosta Euroopassa
Jätin torstaina EU-komissiolle kirjallisen kysymyksen siitä, miten Euroopassa voitaisiin tukea talousahdingosta kärsivää perinteistä mediaa.
Kun tilaajaluvut laskevat ja yhä useampi haluaa lukea vain ilmaisia uutisia, uutismedian tulot riippuvat jatkuvasti enemmän mainostuloista.
Mainostulot ovat kuitenkin myös olleet pitkään jo laskussa, sillä amerikkalaiset alustajätit ovat imuroineet eurooppalaisen mainosrahan pois uutissivustoilta.
Tiedetään, että esimerkiksi Google käyttää merkittävää valtaa siinä, mihin eurooppalaisen digimarkkinoinnin tulot virtaavat.
EU-komissio ja jäsenmaiden viranomaiset ovat langettaneet Googlelle viime vuosina lukuisia sakkoja muun muassa yhtiön omien mainostyökalujen suosimisesta ja EU:n evästesääntöjen rikkomisesta.
Australiassa elokuussa säädetty laki velvoittaa some- ja hakuyhtiöt joko ostamaan uutismedioilta oikeuden niiden sisällön käyttämiseen, tai maksamaan mainostuloistaan veroa, joka ohjataan uutismedioiden tukemiseen.
On selvää, että tekkijätit tulee laittaa kantamaan vastuunsa uutismedian ja sananvapauden tukemisessa myös Euroopassa.
Videoni aiheesta katsottavissa täältä!
Lue Demokraatin juttu aiheesta täältä!
Europarlamentti asettui vahvan Erasmus-budjetin puolelle
Kerroin muutama viikko sitten uutiskirjeessäni kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnöstä, joka nostaisi Erasmus+ -ohjelman rahoituksen 47 miljardiin euroon tulevassa EU-budjetissa.
Tällä viikolla valiokunnan mietintö hyväksyttiin täysistunnossa ylivoimaisella enemmistöllä, 454 puolesta, 34 vastaan ja 93 tyhjää.
Europarlamentti lähetti päätöksellä vahvan viestin komissioon ja jäsenmaihin: Erasmus+ on eurooppalaisen koulutuksen, kulttuurin ja tieteen lippulaivaohjelma, eikä sitä tule heikentää.
Rahoitus on yksi asia, mutta samalla on tärkeää tehdä ohjelmasta entistä saavutettavampi kaikille nuorille. Parlamentin esityksessä esimerkiksi opiskeluvaihtokohteen asumis- ja elintarvikekustannukset otettaisiin uudella tavalla huomioon.
Nuoren taloustilanne ei saa estää ulkomaille vaihtoon tai harjoitteluun lähtemistä. Erasmus-vaihto avaa maailmankuvaa, opettaa uusia taitoja ja antaa parhaimmillaan elinikäisiä ystäviä.
Seuraavaksi alkavat budjettineuvottelut parlamentin, jäsenmaiden ja komission välillä.
On tärkeää, että parlamentissa yli puoluerajojen saavutetusta yhteisymmärryksestä pidetään kiinni. Ei ole kyse vain tilikirjoista, vaan elämää muuttavista mahdollisuuksista eurooppalaisille nuorille.
Eurooppa ei voi katsoa Venäjän hyökkäyksiä Mustallamerellä läpi sormien
Venäjän droonihyökkäykset siviilialuksia kohtaan Mustallamerellä ovat uusin oire Putinin kyltymättömästä sodannälästä.
Meille suomalaisille on ollut jo pitkään selvää, että Ukraina puolustaa koko Eurooppaa Venäjän aggressiolta. Kun sotilasoperaatiot nyt siirtyvät EU:n alueelle, herätyskellojen tulisi soida uppiniskaisimmissakin jäsenmaissa.
Saksalaisen ja ranskalaisen äärioikeiston viesti siitä, että Eurooppa olisi jo tehnyt tarpeeksi, on myrkkyä koko maanosan turvallisuudelle.
Nyt ei ole aika laittaa päätä pensaaseen. Venäjän hybridioperaatiot, kyberhyökkäykset ja sabotaasi kiihtyvät Euroopassa jatkuvasti, eikä kriisiä voi jättää tuuliviirin lailla pyörivän Trumpin hallinnon varaan.
Jos Eurooppa ei pysäytä Putinin sodannälkää Ukrainassa, Eurooppa on seuraava ruokalaji Putinin listalla.
Suomi laiminlyö EU-sitoumuksiaan lapsiköyhyyden vähentämisestä
Aivan liian moni lapsi kärsii edelleen köyhyydestä Euroopassa. Hinta hallitusten toimimattomuudesta maksetaan pahimmillaan elinikäisenä osattomuutena, joka vielä periytyy sukupolvelta toiselle.
EU-maiden vuonna 2021 solmiman sopimuksen mukaan Euroopassa pitäisi nostaa syrjäytymisvaarasta ainakin 15 miljoonaa ihmistä vuosikymmenen loppuun mennessä. Heistä kolmasosan tulisi olla lapsia.
Monessa jäsenmaassa tilanne on kuitenkin kehittynyt aivan väärään suuntaan.
Esimerkiksi Suomen sitoumus auttaa yli 30 tuhatta lasta pois syrjäytymisvaarasta on kääntynyt Orpon-Purran hallituskaudella nurinperin: tällä hetkellä vaarassa olevia lapsia on Suomessa 30 tuhatta enemmän kuin 2020-luvun alussa.
Lapsiperheiltä ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta leikkaaminen on arvovalinta, ja ruma sellainen.
Tilanteen korjaaminen vaatii poliittista tahtoa ja tehokkaita toimia kaikkialla EU:ssa.
Lapsiköyhyydestä tekemäni video katsottavissa täältä!
Tilaa uutiskirje
Haluaisitko vastaanottaa uutiskirjeen sähköpostiisi? Tilaa uutiskirje tästä!
