Tässä uutiskirjeessä:
- Terveisiä Strasbourgista
- Alustojen täytyy kantaa vastuunsa nettikiusaamisen torjumisessa
- Lastensuojelunuorten tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet tarvitsevat lisää puolustajia
Terveisiä Strasbourgista
Maailmanpolitiikan mannerlaatat jatkavat vavahteluaan ja niiden seurauksista luetaan päivittäin isojen otsikoiden alla. Itse keskityin kuluneella viikolla toisenlaisiin tulevaisuuden kysymyksiin. Mitä tapahtuu, jos ihmiset jätetään painimaan yksin ongelmiensa kanssa. Jos palvelut eivät toimi, kun niitä kipeästi tarvitsee. Hyvinvointiyhteiskunta on vakuutus, johon kannattaa panostaa.
Alustojen täytyy kantaa vastuunsa nettikiusaamisen torjumisessa
Tiistaina vietettiin Safer Internet -päivää, ja komissio esitteli nettikiusaamisen vastaisen toimintaohjelmansa. On oikein, että ohjelman keskiössä on alaikäisten ja haavoittuvaisessa asemassa olevien lasten ja nuorten suojaaminen.
Joka kuudes kouluikäinen lapsi ja nuori on joutunut kärsimään netissä tapahtuvasta kiusaamisesta. Kyse ei ole yksittäisistä kokemuksista vaan rakenteellisesta ongelmasta, jota digitaaliset alustat tällä hetkellä mahdollistavat ja osin jopa vahvistavat.
Nettikiusaaminen aiheuttaa lapsissa pelkoa, ahdistusta ja pahimmillaan jopa itsetuhoisuutta. Lasten ja perheiden tukeminen on välttämätöntä, mutta se ei saa toimia tekosyynä sille, että alustojen oma vastuu jää toissijaiseksi.
Kun alustat tekevät voittoa lasten ajasta, huomiosta ja datasta, niillä on myös kiistaton vastuu lasten turvallisuudesta. Jos alustat eivät noudata sääntöjä, seuraamusten on oltava tuntuvia. Sakkojen ja muiden seurausten on aidosti muutettava toimintaa.
Keskustelin komission tuoreesta nettikiusaamisen vastaisesta toimintaohjelmasta komissaari Henna Virkkusen kanssa.
Lue kirjoitukseni aiheesta Demokraatissa: https://demokraatti.fi/maria-guzenina-sheriffeja-on-liian-harvassa
Katso nettikiusaamisen torjumisesta pitämäni täysistuntopuhe tästä!
Lastensuojelunuorten tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet tarvitsevat lisää puolustajia
Komissio vastasi keskiviikkona keskustelualoitteeseeni kouluunpääsyn helpottamisesta ja eriarvoisuuden torjumisesta koulutuksessa. On valtavan tärkeää, että lastensuojelunuorten epätasa-arvoon koulutusjärjestelmässä päästiin nyt pureutumaan koko parlamentin voimin.
Suomessa lastensuojelunuorten opiskelumahdollisuuksia on tällä hallituskaudella heikennetty. Toimeentulotukeen tehdyt muutokset heikentävät taloudellisia mahdollisuuksia opiskella, ja lastensuojelun jälkihuollon ikäraja on laskettu 25 vuodesta 23 vuoteen, vaikka syrjäytymisen riski on erityisen suuri 25 ikävuoteen asti.
On väärin, että säästötoimia kohdistetaan kaikista heikoimassa asemassa oleviin nuoriin. Monen lastensuojelutaustaisen lapsen ja nuoren opintie on sirpaleinen, ja mahdollisuudet valmistua korkeakoulusta tavallista heikommat.
Päätösten osoittama poliittinen välinpitämättömyys on surullinen esimerkki siitä, miksi Strasbourgissa käydyn kaltaisia keskusteluja todella tarvitaan.
Tapasin tällä viikolla komission varapuheenjohtaja Roxana Mînzatun, ja kävimme antoisan keskustelun koulutuksen tasa-arvon kehittämisestä EU:n tasolla.
Yhteistyö jatkuu, kun komissaari Mînzatu saapuu puhujaksi tulevaan seminaariini, joka käsittelee lastensuojelu- ja sijaishuoltotaustaisten lasten ja nuorten palveluiden puutteita koulujärjestelmässä.
Katso täysistuntopuheeni koulutuksen eriarvoisuuden torjumisesta tästä!
Tilaa uutiskirje
Haluaisitko vastaanottaa uutiskirjeen sähköpostiisi? Tilaa uutiskirje tästä!