Tässä uutiskirjeessä:
- EU:n Kids Actin käsittely käynnistyy
- Tekoäly tehostaa kyberiuhkia ennennäkemättömällä tavalla
- Tekoälyn luoma “taide” ei ansaitse kehuja
EU:n Kids Actin käsittely käynnistyy
EU-komission viime viikolla Strasbourgissa esittelemä Kids Act siirtyy pian europarlamentin ja jäsenmaiden käsiteltäväksi.
Ajatuksena on luoda somenkäyttöön portaistettu malli, jossa alle 13-vuotiaat lapset eivät voisi käyttää somepalveluja, ja alle 15-vuotiaat nuoret voisivat käyttää somea vanhempien hallinnoiman niin sanotun minitilin kautta enintään tunnin päivässä.
Ikärajojen toimeenpanemiseksi kaikkien somenkäyttäjien ikä varmennettaisiin iänvarmennussovelluksen avulla lain tullessa voimaan, ja sen jälkeen aina uutta sometiliä luodessa.
Lisäksi somepalvelut velvoitettaisiin luopumaan riippuvuutta aiheuttavasta suunnittelusta, kuten loputtomasta skrollaamisesta ja aggressiivisista suosittelualgoritmeista. Kids Act toisi uusia turvallisuusominaisuuksia myös muun muassa nettivideopeleihin ja tekoälypohjaisiin keskustelubotteihin.
Lain voimaantuloon on kuitenkin vielä matkaa, sillä sekä europarlamentin että jäsenmaiden täytyy ensin hyväksyä laki, ja ne voivat myös tehdä siihen muutoksia.
Ensimmäinen mutka matkassa on se, että moni jäsenmaa on jo ryhtynyt valmistelemaan omia kansallisia someikärajojaan. Kahdeksan jäsenmaata ajaa kuudentoista, ja kymmenen viidentoista vuoden ikärajaa.
Jää nähtäväksi, miten laajaa suosiota komission esittämä portaistettu malli saa.
Katso Kids Actista tekemäni video täältä!
Tekoäly tehostaa kyberiuhkia ennennäkemättömällä tavalla
Tällä viikolla kuultiin huolestuttavia uutisia Yhdysvalloista, jossa kansainvälinen kyberrikollisryhmä ShinyHunters on väitetysti onnistunut murtautumaan FBI:n henkilöstötietokantaan.
Ryhmän mukaan varastettu data sisältää yksityiskohtaista tietoa viraston työntekijöistä, heidän työnsä luonteesta sekä muun muassa lähiomaisista. Jos uutistiedot pitävät paikkansa, kyseessä on merkittävä tietomurto, jonka hedelmistä Yhdysvaltain viholliset tahtovat varmasti päästä nauttimaan.
Tekoäly-yhtiö Anthropic kertoi aiemmin syyskuussa, että ShinyHunters on käyttänyt yhtiön Claude-tekoälymallia kyberhyökkäystensä tehostamiseen. Hakkerien käsissä Claude toimii automaattisena kätyrinä, joka analysoi tuntemattomia tietojärjestelmiä sekä luo ja pyörittää murtautumistyökaluja itsenäisesti.
Kirsikkana kakun päällä on se, että hakkerit pyrkivät murtautumaan hyökkäyksen kohteen Claude-tilille, jotta hyökkäyksessä käytetyn laskentatehon kulut jäävät uhrin maksettavaksi.
Väitettyä FBI-tietomurtoa ei ole vielä vahvistettu, ja vielä vähemmän tiedetään tekoälyn roolista murron toteuttamisessa.
Fakta on kuitenkin se, että tekoäly tekee kyberhyökkäyksistä sofistikoituneempia, laaja-alaisempia ja halvempia toteuttaa kuin koskaan ennen.
Siksi Euroopan täytyy varautua kyberhyökkäyksiin ja muihin hybridiuhkiin entistä kovemmalla tarmolla.
S&D-ryhmän kanssa tilaamani selvitys From Tools to Action: A Proposal for an EU Hybrid Threat Response Protocol esittelee kolme konkreettista keinoa, joiden avulla EU:n yhteistä varautumista voidaan kehittää.
Tutustu selvitykseen täällä!
Tekoälyn luoma “taide” ei ansaitse kehuja
Kirjallisuusalan peruskivet järisivät tällä viikolla Ranskassa, kun kriitikoiden juhlima ja kirjakaupoissa kuumille kiville mennyt uutuusromaani C’était ça ou mourir paljastui väitetysti tekoälyn kirjoittamaksi.
Kirja käsittelee haitilaisen opettajan matkaa jengihelvetiksi muuttuneesta kotikorttelista läpi Amerikan mantereen. Vaikea ja turvaton siirtolaiselämä johtaa lopulta turvapaikkaan ja uuteen kotiin Kanadassa. Tiivistä ja elävää proosaa: tragikomedinen epiikki selviytymisestä, empatiasta ja kodin merkityksestä.
Kun tekoälysyytökset nousivat mediaan, kriitikoilla vaihtui ääni kellossa.
Nyt esikoiskirjailija Thélyson Orélien on poikkeuksellisen voimakkaan julkisen paineen kohteena. Ranskan arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon myöntävä akatemia tiedotti tänään diskaavansa Orélienin teoksen kilpailusta.
Jos väitteet tekoälyn käytöstä osoittautuvat tosiksi, tapaus on äärimmäisen kiinnostava esimerkki tekoälyn kyvyistä. Musiikin puolella tekoäly on jo tehnyt listaykkösiä, mutta Ranskan johtavan kirjallisuuspalkinnon myöntäminen tietokoneohjelmalle olisi aivan oma lukunsa.
Itse ajattelen, että tekoälyn luoma “taide” ei kuulu kauppojen hyllyille saati palkintogaaloihin. Algoritmin pohjana toimiva data rakentuu lukemattomista teoksista, jotka on varastettu tekijöiltään ilman lupaa ja ilman korvausta.
Järjestin toukokuussa esiintyvien taiteilijoiden kattojärjestö Aepo-Artisin kanssa europarlamentissa tapahtuman tekoälyn vaikutuksista musiikkialaan, ja tein tuolloinkin viestini selväksi: tekoälyn ei voida antaa kävellä artistien elannon yli.
Tekijänoikeuksien ja taiteilijoiden lähioikeuksien kunnioittaminen on pohjaedellytys luovien alojen elinvoimalle. Siksi niitä on puolustettava väsymättä koko Euroopan tasolla.
Tilaa uutiskirje
Haluaisitko vastaanottaa uutiskirjeen sähköpostiisi? Tilaa uutiskirje tästä!
