Maria Guzenina

Uutiskirje 21/2026

Tässä uutiskirjeessä:

  • Yksi MEP Awards -palkinto Suomeen
  • Tekoäly- ja kvanttiteknologia ovat ennennäkemätön tuplahaaste kyberturvallisuudelle
  • Saimme vieraita Lahdesta
  • Oikeanlainen tuki voi pelastaa lapsen väkivaltaisen kodin jäljiltä
  • Oskari Eronen aloitti parlamenttiavustajana

Kuvassa kanssani parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Nela Riehl.

Yksi MEP Awards -palkinto Suomeen

Jalkapallon maailmanmestaruuskisojen tuoksinassa tällä viikolla Euroopan parlamentissa jaettiin huomionosoitukset erityisen vaikuttavaa työtä tehneille mepeille. Olin itse yksi kolmesta ehdokkaasta kulttuurin ja luovien alojen kategoriassa. Vaikka oman ehdokaskategorian palkinto meni tällä kertaa toiseen osoitteeseen, jo ehdokkuus ensimmäisen kauden meppinä 720 edustajan joukosta on suuri kunnia. Ja kerrassaan upeaa, että toinen meistä ehdolla olleista suomalaisista, eli Sirpa Pietikäinen, palkittiin työstään vihreän siirtymän sekä ilmasto- ja kestävyysasioiden parissa. Suuret onnittelut Sirpa! Hyvä Suomi!

Tekoäly- ja kvanttiteknologia ovat ennennäkemätön tuplahaaste kyberturvallisuudelle

EU:n kyberturvallisuusasetuksen uudistus (CSA2) otti taas askeleen eteenpäin, kun pohjaesitykseni sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnoksi valmistui tiistaina.

Euroopan kyberturvallisuuden vahvistaminen on juuri tässä hetkessä äärettömän tärkeää.

Moni on nähnyt otsikoita esimerkiksi yhdysvaltalaisen Anthropic-yhtiön kehittämästä Mythos-tekoälymallista, jonka agenttinen toimintatapa antaa ohjelmistolle itseohjautuvan kyvyn etsiä ja hyväksikäyttää pieniäkin heikkouksia esimerkiksi pankin verkkosivujen suojauksessa.

Tekoäly mahdollistaa kyberhyökkäyksien tekemisen edullisemmin, sofistikoituneemmin ja paljon laajemmassa mittakaavassa kuin koskaan aikaisemmin.

Vähemmän tunnettu mutta kyberturvallisuuden kannalta ratkaisevan tärkeä teknologinen muutos on kvanttitietokoneiden kehitys.

Tavallisten tietokoneiden kieltä ovat ykköset ja nollat. Kvanttitietokoneessa sen sijaan luku voi olla yksi, nolla, tai samaan aikaan sekä yksi että nolla. Kun tavallinen tietokone käy vaihtoehdot läpi yksi kerrallaan, kvanttitietokone voi käsitellä lukemattoman monia vaihtoehtoja samanaikaisesti.

Jos kehittyneen kvanttitietokoneen kaltainen laskentatehon supermoottori verhoillaan edistyneen tekoälyn alle, lopputulos on käsittämättömän kyvykäs.

Siksi kyberturvallisuuspiireissä kehotetaan valmistautumaan niin sanottuun Q-päivään, eli hetkeen, jona kvanttitietokone pystyy murtamaan yleisimmät verkossa käytetyt suojausteknologiat. Q-päivän arvioidaan koittavan jo 2030-luvulla.

Vaikka kvanttiteknologia ei ole valmista vielä huomenna, moni hakkeri, rikollinen ja vihamielinen valtio pyrkii tälläkin hetkellä varastamaan suojattua dataa, joka saadaan Q-päivänä murrettua. Se voi tarkoittaa ihmisten henkilötietoja ja pankkitunnuksia, mutta myös kansallisen turvallisuuden kannalta ratkaisevan tärkeää tietoa.

Nämä ovat uhkia, joihin Euroopan pitäisi olla varautunut jo tänään.

Siksi esitän kyberturvallisuusasetuksen uudistukseen muutoksia, jotka parantaisivat niin yksityishenkilöiden kuin julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kyberturvallisuutta koko EU:ssa.

Pohjaesitys tulee pian julkiseksi sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan verkkosivuilla.

Oikeanlainen tuki voi pelastaa lapsen väkivaltaisen kodin jäljiltä

SOS Lapsikylä -järjestö haastatteli minua tiistaina lastensuojelutyön merkityksestä Euroopassa.

Jokainen lapsi ansaitsee turvallisen lapsuuden.

Väkivaltaisessa kodissa kasvaminen voi jättää lapseen syviä henkisiä ja fyysisiä jälkiä riippumatta siitä, kohdistuuko väkivalta suoraan lapseen vai esimerkiksi toiseen vanhempaan. 

Jäljet voivat näkyä mielenterveysongelmina, haitallisina käytösmalleina ja vaikeutena rakentaa toimiva parisuhde, mutta myös fyysisinä terveysongelmina pitkin elämää.

Vaikeiden kokemusten ei kuitenkaan tarvitse värittää lapsen koko loppuikää, vaan oikeanlainen tuki oikealla hetkellä voi olla ratkaisevan tärkeä apu toipumiselle.

Jo yhden turvallisen aikuisen läsnäolo lapsen elämässä auttaa rakentamaan itsetuntoa, sosiaalisia taitoja ja terveitä kiintymyssuhteita.

SOS Lapsikylä on kansainvälinen kansalaisjärjestö, joka toimii lasten oikeuksien eteen yli 130 maassa. Kiitos vierailusta ja haastattelusta!

Saimme vieraita Lahdesta

Tapasin parlamentissa tällä viikolla myös Lahden Seudun Kehityksessä työskentelevän Jari Raskin (vas.) ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Komun – aiheina Lahden ja Päijät-Hämeen kilpailukyky sekä EU-rahoitusmahdollisuudet. Kiitos vierailusta ja hyvästä keskustelusta!

Oskari Eronen aloitti parlamenttiavustajana

Tiimini jäsen Oskari Eronen siirtyi tällä viikolla harjoittelijasta parlamenttiavustajaksi. Oskari työskentelee sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lainsäädäntötyön parissa ja vastaa kabinetin strategisesta viestinnästä. Hän on taustaltaan oikeustieteilijä ja journalisti.

On valtava ilo saada työllistää teräviä, älykkäitä ja ahkeria nuoria. Jos tunnet jonkun vastaavan, tai olet itse poliittisesta työstä kiinnostunut uraasi vasta rakentava henkilö, laita viestiä! Ensi vuonna on taas harkkapaikkoja auki, edellytyksenä vähintään alempi korkeakoulututkinto.

Tilaa uutiskirje

Haluaisitko vastaanottaa uutiskirjeen sähköpostiisi? Tilaa uutiskirje tästä!

Scroll to Top